Yleinen

Opiskelija hahmottaa koulutuksen osana yhteiskuntaa ja yhteiskuntapolitiikkaa. Hän tuntee koulutuspolitiikan tutkimuksen keskeiset teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä suomalaisen koulutusjärjestelmän ja sen ohjauksen ja päätöksentekojärjestelmän keskeiset historialliset muutokset. Opiskelija osaa havainnoida koulutuksen keskeisiä ylikansallisia virtauksia ja niiden yhteyttä suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Opiskelija ymmärtää keskeiset koulutuspoliittiset käsitteet, osaa muodostaa koulutuspolitiikan kysymyksistä omia, perusteltuja näkemyksiä sekä on harjaantunut keskustelemaan … Lue lisää

Opiskelija hallitsee koulutuspolitiikan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän, koulutuksen ohjauksen ja päätöksentekojärjestelmän sekä niiden muutokset. Hän ymmärtää koulutuksen keskeisiä ylikansallisia virtauksia ja niiden yhteydet suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Opiskelija osaa kriittisesti lukea koulutuspoliittisia tekstejä sekä muodostaa koulutuspolitiikankysymyksistä omia, perusteltuja näkemyksiä sekä on harjaantunut keskustelemaan niistä. Sisältö politiikan ja koulutuspolitiikan keskeiset käsitteet … Lue lisää

Opiskelija hallitsee koulutuspolitiikan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän, koulutuksen ohjauksen ja päätöksentekojärjestelmän sekä niiden muutokset. Hän ymmärtää koulutuksen keskeisiä ylikansallisia virtauksia ja hahmottaa niiden yhteydet suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Opiskelija osaa kriittisesti lukea koulutuspoliittisia tekstejä sekä muodostaa koulutuspolitiikan kysymyksistä omia, perusteltuja näkemyksiä sekä on harjaantunut keskustelemaan niistä. Sisältö politiikan ja koulutuspolitiikan … Lue lisää

Opiskelija hallitsee koulutuspolitiikan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän, koulutuksen ohjauksen ja päätöksentekojärjestelmän sekä niiden muutokset. Hän ymmärtää koulutuksen keskeisiä ylikansallisia virtauksia ja hahmottaa niiden yhteydet suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Opiskelija osaa kriittisesti lukea koulutuspoliittisia tekstejä sekä muodostaa koulutuspolitiikan kysymyksistä omia, perusteltuja näkemyksiä sekä on harjaantunut keskustelemaan niistä. Sisältö politiikan ja koulutuspolitiikan … Lue lisää

Opiskelija hallitsee koulutuspolitiikan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän, koulutuksen ohjauksen ja päätöksentekojärjestelmän sekä niiden muutokset. Hän ymmärtää koulutuksen keskeisiä ylikansallisia virtauksia ja hahmottaa niiden yhteydet suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Opiskelija osaa kriittisesti lukea koulutuspoliittisia tekstejä sekä muodostaa koulutuspolitiikan kysymyksistä omia, perusteltuja näkemyksiä sekä on harjaantunut keskustelemaan niistä. Sisältö politiikan ja koulutuspolitiikan … Lue lisää

Koulutus voidaan lyhyesti ja väljästi määritellä institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusjärjestelmäksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinteä osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt myös oppimisyhteiskuntakäsite kuvaamaan muuttuneita käsityksiä, käytäntöjä ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja … Lue lisää

Koulutus voidaan lyhyesti ja väljästi määritellä institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusjärjestelmäksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinteä osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt myös oppimisyhteiskuntakäsite kuvaamaan muuttuneita käsityksiä, käytäntöjä ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja … Lue lisää

Koulutus voidaan lyhyesti ja väljästi määritellä institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusjärjestelmäksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinteä osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt myös oppimisyhteiskuntakäsite kuvaamaan muuttuneita käsityksiä, käytäntöjä ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja … Lue lisää

Koulutus voidaan lyhyesti ja väljästi määritellä institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusjärjestelmäksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinteä osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt myös oppimisyhteiskuntakäsite kuvaamaan muuttuneita käsityksiä, käytäntöjä ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja … Lue lisää

Koulutus voidaan lyhyesti ja väljästi määritellä institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusjärjestelmäksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinteä osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt myös oppimisyhteiskuntakäsite kuvaamaan muuttuneita käsityksiä, käytäntöjä ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja … Lue lisää