Hannele Massinen

Merja Tiusanen, KT Hei ja ter­ve­tu­loa mu­kaan kurs­sil­le! Las­ten osal­li­suus on ajan­koh­tai­nen aihe­alue, joka ko­vas­ti kiin­nos­taa myös mi­nua. Las­ten yh­den­ver­tais­ta mah­dol­li­suut­ta osal­lis­tua, il­mais­ta nä­ke­myk­si­ään tur­val­li­ses­sa ryh­mäs­sä ja tul­la kuul­luk­si asi­an­mu­kai­ses­ti ovat var­hais­kas­va­tuk­sen toimintakulttuuriin sisältyvää arvopohjaa. Meidän aikuisten tärkeänä tehtävänä on pyrkiä edistämään lasten arjessa niitä käytäntöjä, joilla tuetaan lasten itseilmaisua ja toimijuutta heille tärkeiden asioiden … Lue lisää

Saija Tanhuanpää Teacher of your participation course is Saija Tanhuanpää from Rauma. Mother of two adult children and grandmother of five lovely school-going children. I´ve been active all my life: first working with children Kindergarten as a teacher and chef, then little bit studies (actually all the time) and after studies consulting Early Childhood Education … Lue lisää

Minna Saarinen, KT, yliopistonlehtori Olen Minna Saarinen, Turun yliopiston erityispedagogiikan yliopistonlehtori. Aloitin Turun yliopistossa erityispedagogiikan tiimissä 2021 alkuvuodesta. Tätä ennen työskentelin liki kymmenen vuotta Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorin ja yliopistotutkijan tehtävissä. Myös Jyväskylän yliopistossa olen työskennellyt vuosia tutkijan tehtävissä ennen Helsingin yliopiston uraani. Olen väitellyt erityispedagogiikan oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012 kehitysvammaisiksi luokiteltujen nuorten inklusiivisista koulutuspoluista. … Lue lisää

Leo Nyqvist (VTT, sosiaalityön emeritusprofessori, dosentti) Olen toiminut Turun yliopiston sosiaalityön professorin tehtävässä 2002-2019. Tutkimustoimintani on keskittynyt lasten- ja nuorten ongelmiin, nuorten väkivaltaan ja nuorisorikollisuuteen yleisemmin, 2000-luvulta lähtien olen tutkinut myös lähisuhdeväkivaltaa, turvakotitoimintaa sekä miesten kanssa tehtävää kriisi- ja väkivaltatyötä. Olen toiminut pitkään lastensuojeluun ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä kouluttajana sekä Suomessa että Virossa. Turun hallinto-oikeuden … Lue lisää

Arvioinnilla on keskeinen asema koulumaailmassa. Onnistunut arviointiprosessi auttaa oppilasta saamaan realistisen kuvan oppimisestaan ja kehittymisestään. Motivoiva, yksilöllinen ja opinnoissa eteenpäin ohjaava arviointi vahvistaa etenkin erilaisen oppijan itsetuntoa. Luotettava, tarkoituksenmukaisin menetelmin saatu arviointitieto antaa opettajalle työkaluja opetuksen ja oppimisympäristöjen muokkaamiseen erilaisiin oppimistyyleihin ja -tilanteisiin sopiviksi. On arvioinnin funktio sitten mikä tahansa – diagnostinen, motivoiva, ennustava tai … Lue lisää

Arvioinnilla on keskeinen asema koulumaailmassa. Onnistunut arviointiprosessi auttaa oppilasta saamaan realistisen kuvan oppimisestaan ja kehittymisestään. Motivoiva, yksilöllinen ja opinnoissa eteenpäin ohjaava arviointi vahvistaa etenkin erilaisen oppijan itsetuntoa. Luotettava, tarkoituksenmukaisin menetelmin saatu arviointitieto antaa opettajalle työkaluja opetuksen ja oppimisympäristöjen muokkaamiseen erilaisiin oppimistyyleihin ja -tilanteisiin sopiviksi. On arvioinnin funktio sitten mikä tahansa – diagnostinen, motivoiva, ennustava tai … Lue lisää

Poikkeavuus – yksilön tai yhteiskunnan ongelma? Eettisesti varsin mielenkiintoinen kysymys on, kuka määrittelee poikkeavuuden ja millaisin perustein. Kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneet muutokset niin tieteellisessä ajattelussa kuin käytännön elämässäkin ovat tehneet tarpeelliseksi vammaisuuden luokittelun tarkentamisen ja muuttamisen. Vuoden 1997 kansainvälinen vaurioiden, toimintavajavuuksien ja haittojen luokittelujen kokeiluversio (ICIDH-2, The International Classification of Impairments, Disabilities and Handicaps 1997) … Lue lisää

Poikkeavuus – yksilön tai yhteiskunnan ongelma? Eettisesti varsin mielenkiintoinen kysymys on, kuka määrittelee poikkeavuuden ja millaisin perustein. Kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneet muutokset niin tieteellisessä ajattelussa kuin käytännön elämässäkin ovat tehneet tarpeelliseksi vammaisuuden luokittelun tarkentamisen ja muuttamisen. Vuoden 1997 kansainvälinen vaurioiden, toimintavajavuuksien ja haittojen luokittelujen kokeiluversio (ICIDH-2, The International Classification of Impairments, Disabilities and Handicaps 1997) … Lue lisää

Onko tarpeen muokata esim. käsitteitä tai toimiiko edelleen? Poikkeavuus – yksilön tai yhteiskunnan ongelma? Eettisesti varsin mielenkiintoinen kysymys on, kuka määrittelee poikkeavuuden ja millaisin perustein. Kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneet muutokset niin tieteellisessä ajattelussa kuin käytännön elämässäkin ovat tehneet tarpeelliseksi vammaisuuden luokittelun tarkentamisen ja muuttamisen. Vuoden 1997 kansainvälinen vaurioiden, toimintavajavuuksien ja haittojen luokittelujen kokeiluversio (ICIDH-2, The … Lue lisää

Peruskäsitteet ja määritelmät Kasvatustieteen tehtäväksi on eri tieteiden välisessä työnjaossa tullut nimensä mukaisesti kasvatusilmiön tutkiminen, mutta mitä kasvatuksella tarkoitetaan? Kasvatuksen määritelmät syntyvät ihmisten välisinä sopimuksina ja tutkijat ovat eri aikakausina ja eri kulttuureissa esittäneet lukuisia ehdotuksia kasvatuksen määritelmiksi. Usein yksimielisyyteen pääsemisen esteenä on ollut liiallinen yksipuolisuus, jossa kilpailevat näkökulmat on sivuutettu. Tämä saattaa tuntua varsin … Lue lisää